Vuorovaikutus ja viestintä

Vuorovaikutus on kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Kouluttajan tulee sekä pystyä kuuntelemaan ja keskustelemaan oppijoiden kanssa heitä askarruttavista asioista että välittämään oma viestinsä (ts. opittava aines) oppijoille.  Vuorovaikutus ja viestintä ovat taitoja, joten ne paranevat harjoittelun myötä. Hyvät vuorovaikutustaidot omaavalla kouluttajalla on yleensä seuraavia ominaisuuksia:

  • Avoimuus ja luonnollisuus 
  • Kunnioitus toista ihmistä kohtaan 
  • Kiinnostuneisuus sekä ihmisestä että asiasta 
  • Selkeä ilmaisukyky 
  • Havainnointi- ja kuuntelutaidot 

Vuorovaikutus voidaan jakaa sanalliseen ja sanattomaan viestintään. Sanallisella viestinnällä tarkoitetaan puhuttua kieltä ja sanattomalla ei-kielellistä vuorovaikutusta kuten ilmeitä ja eleitä. Jos sanallinen ja sanaton viesti ovat ristiriidassa, tulkinta tehdään useimmiten sanattoman perusteella. Sanaton viestintä voi kuitenkin olla petollista, sillä sen käyttö on usein tiedostamatonta ja se voidaan helposti tulkita väärin. Oikein ja tarkoituksellisesti käytettynä se tehostaa ja elävöittää sanallista viestiä, jonka vuoksi sen hallinta on kouluttajalle oleellista. Sanatonta viestintää ovat mm.

  • Ilmeet, eleet ja katse (asento, katsekontakti, merkit, liike) 
  • Olemus (ulkonäkö, ruumiinrakenne, vaatetus) 
  • Äänen käyttö (voimakkuus, korkeus, nopeus, tauotus, painotus, murre) 
  • Ympäristö (esineet, värit, sisustus ja arkkitehtuuri) 
  • Tilan käyttö (fyysinen ja sosiaalinen etäisyys, kosketus) 
  • Aikakäsitys (täsmällisyys, kiire)