Runko ja katto

Rungolla tarkoitetaan rakennuksen tärkeimpiä osia, joista muut osat ovat riippuvaisia. Koulutuksen aikana rungon muodostavat opetus ja ohjaus. Vahva runko pitää koulutuksen koossa ja asettaa sille raamit. Arvioinnin avulla varmistetaan rungon kestävyys ja esimerkiksi koulutussuunnitelman toimivuus. Arviointi muodostaa siis rakennuksen katon ja varmistaa, että rakennus ei vuoda. Koulutuksen alkaessa on tarpeellista kartoittaa oppijoiden odotukset ja tavoitteet koulutukselle. Oppijat voivat rakentaa itselleen henkilökohtaisen (HOPS) tai ryhmäkohtaisen (ROPS) opintosuunnitelman, johon he kirjaavat ylös oppimistarpeensa ja -tavoitteensa.

Kouluttajan on hyvä kerrata koulutuksen alussa myös koulutukselle asetetut yleiset tavoitteet, jotta kouluttajan ja oppijoiden ristiriitaiset odotukset eivät aiheuttaisi molemminpuolista turhautumista. Tavoitteiden ja odotusten kartoittamisen lisäksi koulutuksen alussa tulee kiinnittää huomiota virikkeellisen oppimisympäristön ylläpitämiseen ja vuorovaikutuksen käynnistymiseen esim. ryhmäytymisen avulla.  

Onnistunut opetustilanne on kouluttajan, oppijan ja oppisisällön vuoropuhelua. Opetustilanteen toteuttamisen avuksi on olemassa valmiita rakennusmalleja. Kouluttajan rooli voi vaihdella sekä koulutuksen vaiheen että oppijoiden valmiuksien mukaan, mutta tavoitteena on aina tukea ja edistää oppimista. Kouluttaja tarvitsee myös opetuksen työkaluja, sillä aktivoivien opetusmenetelmien ja -välineiden hallinta on oleellista. Aikuisten omaehtoisen oppimisen tukeminen ja ohjaus ovat haastavaa työtä ja vaativat kouluttajalta pedagogista osaamista.   Opintojen ja oppimisen ohjaus on avain mielekkääseen ja tehokkaaseen oppimiseen. Kouluttajan tehtävänä on osaltaan huolehtia siitä, että oppijat sitoutuvat opiskeluun. Tärkeää on myös pyrkiä ratkaisemaan yhdessä opintoihin ja oppimiseen liittyviä haasteita ja ongelmia. 

Oppimisen ohjaamisen tueksi tarvitaan arviointia. Jatkuva ja säännöllinen oppimisprosessin arviointi pysäyttää tarkistamaan ns. oikean kulkusuunnan ja auttaa oppijoita pohtimaan oppimisen suhdetta sekä koulutukselle että omalla toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Vertailussa apuna voi käyttää koulutuksen alussa mahdollisesti laadittua henkilö- tai ryhmäkohtaista opintosuunnitelmaa.  

Koulutusta on hyvä tarkastella kokonaisuutena sen suunnittelusta aina arviointiin asti. Kouluttajan kannattaa pistää koulutuksen aikana esille tulleet kehittämisideat muistiin, sillä vain omia kokemuksia ja saatua palautetta pohtimalla on mahdollista kehittää tulevaa koulutustoimintaa. Koulutussuunnittelijan ja kouluttajan taidot kehittyvät kokemuksen myötä. Antoisaa onkin keskustella toisten kouluttajien kanssa ja tätä kautta oppia toisten kokemuksista.