Palautteen antaminen

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat molemmat tärkeitä osia koulutusta. Palautteen puuttuessa oppijan motivaatio voi heiketä, mutta myös ”väärin” annettu palaute laskee motivaatiota. Sekä oppija että kouluttaja voivat hyödyntää rehellistä ja asiallista palautetta arvioidessaan omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä omaa toimintaansa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.  Toisaalta itseen kohdistuvaa kritiikkiä voi olla vaikeaa niellä, joten palautteen antamistapaan on tärkeää kiinnittää huomiota.

Koulutuksen aikana kouluttaja ja oppijat kaipaavat usein välitöntä palautetta toiminnastaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vapaamuotoisen palautekeskustelun tai palautelomakkeen täyttämisen avulla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että palautteen antaminen on oleellinen ja jatkuva osa koulutusta eikä vain koulutuksen lopussa oleva välttämätön paha.  

Palautteen antamisessa voidaan soveltaa kolmen vaiheen mallia (ns. hampurilaismalli):

  1. Myönteinen palaute eli mikä oppijan työskentelyssä on ollut hyvää
  2. Korjaamisen tarve eli missä epäonnistuttiin 
  3. Positiivinen kokonaisarvio oppijan toiminnasta 

Kouluttaja voi kehittää palautteen antamisen taitoja seuraavasti:

  • Anna palaute oppijan nykytilanteesta ja pohdi, miten oppijan valmiudet ovat kehittyneet. 
  • Kerro ensin, missä oppija on onnistunut hyvin. Tämän jälkeen pohtikaa yhdessä, miten toimintaa voisi kehittää. 
  • Muista arvioida oppijan toimintaa, älä hänen persoonallisuuttaan. 
  • Älä yleistä, vaan keskity käsiteltävään tilanteeseen ja toimintaan. 
  • Anna negatiivinen palaute oppijalle henkilökohtaisesti.  Pyri antamaan positiivista palautetta myös muiden kuullen. 
  • Ole johdonmukainen aiemman arvioinnin kanssa. 
  • Ole rehellinen, sillä väärin perustein annettu arviointi ei auta kehittämän toimintaa. 
  • Tarkista palautteen annon jälkeen, onko palaute ymmärretty oikein.