Oppimisprosessi

Oppimisprosessi voidaan nähdä kolmivaiheisena polkuna, jossa oppiminen tapahtuu ja etenee erilaisten vaiheiden kautta. Ensimmäinen vaihe on tavoitteen asettelu, jonka aikana oppija määrittelee omat tavoitteet suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja omaan osaamistasoon. Toinen vaihe on itsenäinen työskentely, jonka aikana oppija perehtyy ja syventyy opittavaan aiheeseen. Kolmantena vaiheena on yhteistyö ja keskustelu, jolloin oppija tuo oppimansa asiat ja käsitykset muille nähtäväksi sekä selittääja perustelee niitä.

Y. Engeströmin (1992) mallin mukaan oppimisprosessi muodostuu oppimisvaiheista, joita ovat motivoituminen aiheeseen, ennakkokuvan muodostus aiheesta, asian sisäistäminen, asian soveltaminen toimintaan, ajattelu- ja toimintamallien muodostaminen sekä niiden arviointi ja oppimisprosessin arviointi. Jokaisen vaiheen aikana oppija hahmottaa osaamistaan ja oppii ymmärtämään kehittymistarpeitaan. Engeströmiä mukaillen voidaan oppimisprosessi kuvata seuraavalla tavalla:

Kuvio 1. Oppimisprosessi

Oppimisprosessin kesto voi vaihdella opittavan aiheen ja oppijan oppimistaitojen ja -valmiuksien mukaan. Oppimisprosessiin vaikuttavien tekijöiden tunteminen auttaa koulutuksen suunnittelijaa rakentamaan oppimispolun ja kouluttajaa tukemaan oppijaa sen aikana. Koulutusta suunniteltaessa on tärkeää arvioida, kuinka paljon aikaa ja työtä oppijan tulee käyttää oppimisprosessiin. Tämän voi ilmaista opintopisteinä (1 opintopiste = 27 tuntia opiskelijan työtä). Oppimisprosessi vie aikaa, sillä syvällinen ja ymmärtämiseen perustuva oppiminen ei tapahdu hetkessä. Oppimisprosessin aikana oppija

  • kuuntelee, 
  • tekee tehtäviä, 
  • kirjoittaa ja lukee, 
  • harjoittelee ja kokeilee, 
  • yhdistää asioita aiempaan tietoon, 
  • erottelee olennaisen ja epäolennaisen, 
  • erottelee osat ja kokonaisuudet, 
  • tulkitsee havaintoja, 
  • hahmottelee oman näkemyksen ja 
  • keskustelee asioista muiden (asiantuntijat, vertaiset) kanssa.