Opiskelumotivaatio

Aikuiset oppijat eroavat toisistaan opiskelumotivaation mukaan eli mistä syistä ja millä tavoittein he ovat koulutukseen osallistumassa. Motivaation oppimiseen saattavat käynnistää useat eri tiedostetut tai tiedostamattomat motiivit. Jokaisesta koulutuksesta löytyy varmasti henkilö, joka on tullut viihtymään, seurustelemaan tai on jopa pakotettu mukaan. Onneksi joukosta löytyy myös osallistujia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita opittavasta aiheesta.

Motivaatio voi olla sisäistä, ulkoista tai näiden yhdistelmä. Sisäisesti motivoitunut oppija voi olla opinnoissa mukana, koska haluaa kehittyä ihmisenä, on sisällöllisesti kiinnostunut aiheesta, on havainnut puutteen tiedoissaan ja taidoissaan tai kokee yksinkertaisesti oppimisen iloa. Sisäinen motivaatio näkyy sitoutumisena opintoihin ja valmiutena suorittaa erilaisia tehtäviä opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi.  Ulkoinen motivaatio syntyy usein, kun oppijan elämäntilanne edellyttää uuden oppimista. Motivaatio saavuttaa tavoite tulee siis ulkopuoliselta taholta ja voi olla esim. palkankorotus, ylennys tai uusi tarvittava taito kuten IT-taidot.

Motivaatiossa on kyse toimintaa suuntaavista, ylläpitävistä ja estävistä tekijöistä. Opiskelumotivaatio voidaan jakaa viiteen luokkaan:

  • Estynyt motivaatio, jolloin erilaiset alitajuiset ja tietoiset esteet ja ongelmat estävät tehokkaan opiskelun. 
  • Hajaantunut motivaatio, jolloin oppijan arjessa muut toiminnot vievät aikaa niin paljon, ettei opiskeluun jää riittävästi aikaa. 
  • Selviytymismotivaatio,jolloin tarkoituksena on ”mennä sieltä, mistä aita on matalin”. 
  • Saavutusmotivaatio, jolloin oppiminen on haaste ja kilpailua itsensä sekä muiden kanssa. 
  • Sisäinen motivaatio, jolloin oppija on aidosti kiinnostunut opittavasta aiheesta ja haluaa kehittää itseään. 

Motivaatiota voi kehittää tutkimalla omaa toimintaa ja motiiveja, pohtimalla omia vahvuuksia ja heikkouksia, jakamalla tavoitteet osa- ja välitavoitteisiin sekä kehittämällä ajankäytön hallintaa.