Opetus

Opetus voidaan määritellä kouluttajan tavoitteelliseksi toiminnaksi, jolla hän pyrkii saamaan aikaan muutoksia oppijan tiedoissa, taidoissa ja/tai asenteissa. Parhaimmillaan opetus johtaa monialaiseen asioiden tarkasteluun, jossa eri näkökulmat saavat sijaa ja kaikki osapuolet uusia näkemyksiä sekä ajatuksia. Pahimmillaan se voi johtaa ristiriitoihin ja epäselvyyksiin sekä turhautumiseen puolin ja toisin. Opetustapahtuma on monen tekijän summa. Ennen kaikkea se on vuorovaikutusta kouluttajan ja oppijan välillä. Tätä vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi suhteeksi. Kun tarkasteluun otetaan mukaan oppimateriaali, muodostuu kolmio, jonka jokainen kärki on yhteydessä toisiinsa.

Kuvio 3. Vuorovaikutuskolmio

Opetukseen kuuluu yleensä kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on opetuksen ennakkosuunnittelu, jonka aikana kouluttaja pohtii mm. opetussisältöjä ja –menetelmiä. Toisena vaiheena on varsinainen opetustapahtuma, joka pitää sisällään esim. teoriaosan, toimintaosan sekä pohdinta- ja keskusteluosan. Oppijoilla on tärkeä rooli tässä vaiheessa. Kolmas vaihe on arviointiosa, jossa sekä kouluttaja että oppijat pohtivat koulutuksen toteutusta ja sen aikana opittuja asioita.  

Opetustapahtumassa suurin rooli on oppijalla. Oppijan motivaatio, tavoitteet, mieliala ja aikaisemmat tiedot sekä taidot tekevät oppimisesta yksilöllistä. Vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään. Kouluttaja voi edistää oppimista omalla toiminnallaan mm. esittämällä erilaisia näkökulmia ja malleja, soveltamalla monipuolisesti opetusmenetelmiä ja tarjoamalla selkeää, haastavaa ja aktivoivaa oppisisältöä sekä -materiaalia.