Opetuksen mallit

Opetustapahtuma voidaan rakentaa joko hyödyntämällä valmiita opetuksen malleja tai soveltamalla omaa mallia. Tärkeää on tutustua erilaisiin opetuksen malleihin, mutta välttää jonkin mallin kritiikitöntä soveltamista. Tässä materiaalissa mallien lähtökohtana ovat teorian ja käytännön vuorottelu sekä oppijan aktiivinen rooli.

Yksinkertaisin tapa rakentaa opetustapahtuma on vuorotella teoriaa (theory), toimintaa (action) ja pohdintaa (reflection). Tämä ns. TARTAR-malli ehdottaa, että opetustapahtuma aloitetaan esim. PowerPoint-esityksellä, jonka jälkeen tehdään ryhmätyö ja jonka tuloksia pohditaan lopuksi. TARTAR-mallin etuna on se, että opittava asia tulee opetustapahtuman aikana useasti esille eri näkökulmista ja muuttuu haasteellisemmaksi opiskelijan ymmärryksen lisääntyessä.

Toinen tapa rakentaa opetustapahtuma perustuu D. Kolbin malliin. Kokemuksellisen oppimisen kehä lähtee ajatuksesta, että oppija on hankkinut jonkinlaisia kokemuksia opittavasta aiheesta. Näitä kokemuksia pohtimalla ja käsitteellistämällä saadaan aikaan uusia toimintamalleja ja -teorioita, joita lähdetään testaamaan käytännössä. Tämän jälkeen kehä alkaa taas alusta.

Kuvio 4. Kolbin kehä

Opetustapahtuma voidaan rakentaa myös ongelman, tapauksen, projektin tai tehtävän ympärille ja soveltaa esim. ongelmaperustaisen oppimisen menetelmää (ks. BOKSI). Yhteistoiminnallinen oppiminen on myös sopiva tausta-ajatus aikuiskoulutuksessa.

Yksi uusimmista malleista on ns. sulautuva opetus (blended learning), jonka ideana on se, että oppiminen viedään sinne, missä se on autenttisinta. Tällöin opetukseen yhdistetään lähi- ja etäopiskelua sekä otetaan huomioon oppijan arki, työ ja harrastukset opitun soveltamismahdollisuuksina. Nämä kaikki yhdessä muodostavat oppijan henkilökohtaisen  oppimisympäristön eli PLE:n (personal learning environment).