Elinikäinen oppiminen

Elinikäisen oppimisen lähtökohtana on ajatus, että yksilön henkinen kehitysprosessi jatkuu läpi elämän. Jokaisella on iästään riippumatta mahdollisuus itsensä jatkuvaan ja monipuoliseen kehittämiseen sekä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimiseen. Vapaan sivistystyön keskeisenä ajatuksena on taata ihmisille mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, sillä oppimista tapahtuu sekä virallisen koulujärjestelmän (ns. formaalinen koulutus) puitteissa että epävirallisemmin esim. töiden, harrastusten ja omaehtoisen opiskelun kautta. Elinikäinen oppiminen antaa valmiudet elää muuttuvassa yhteiskunnassa sekä selvitä työelämän muutoksista.

Yksilön oppimiskyky ja -halu säilyvät läpi elämän. Vanhenemisen myötä mm. käyttömuistin kuormituskyky heikkenee, mutta vastaavasti asiakokonaisuuksien hallinta ja ymmärtäminen paranee. Lisäksi muutokset kuulossa ja näössä sekä motorisissa kyvyissä kuten kirjoittamisessa voivat aiheuttaa haasteita. Tämän vuoksi ikääntyneet oppijat voivat tarvita hieman enemmän aikaa oppimistehtävistä selviytymiseen. Oppimiskyky- ja halu eivät aseta esteitä elinikäiselle oppimiselle, mutta aikuisten mahdollisuudet osallistua koulutustoimintaan eivät aina ole tasavertaisia. Työ, perhe ja vapaa-aika voivat olla joskus ylitsepääsemättömän vaikeita yhdistää toisiinsa.