Arviointi

Sekä koulutusta että kouluttajan ja oppijoiden toimintaa tulisi tarkastella arvioinnin avulla. Arviointi auttaa oppijoita pohtimaan omia oppimistuloksia ja näin kehittymään oppijana. Kouluttaja voi hyödyntää arvioinnin antia kehittäessään koulutuksen sisältöjä, tavoitteita ja käytettyjä menetelmiä sekä taitojaan kouluttajana. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida myös tietyn ajan kuluttua koulutuksesta. Aikuiskoulutuksessa puhutaan erityisesti laadullisesta arvioinnista, sillä aikuisten oppiminen rakentuu aiempien tietojen ja kokemusten luomalle pohjalle. Oppijoita arvioidaan tällöin suhteessa omaan kehitystasoon eikä heitä aseteta paremmuusjärjestykseen esim. arvosanojen perusteella, kuten määrällisessä arvioinnissa tehdään.

Arviointia voidaan tarkastella luokittelemalla se esim. ulkoiseen ja sisäiseen arviointiin. Ulkoinen arviointi kertoo oppijan suorituksesta toisten silmissä. Tällöin arviointi on jonkun muun kuin oppijan itsensä suorittamaa. Sisäinen arviointi on itsearviointia eli oman toiminnan ja oppimisen havainnointia ja tutkimista. Vaikka itsearviointi on varsin hyödyllistä, voi se pahimmillaan johtaa ylikriittisyyteen. Tämän vuoksi vahvuuksien etsiminen ja löytäminen omasta toiminnasta on tärkeämpää kuin keskittyminen puutteisiin ja heikkouksiin.

Arvioinnin voivat suorittaa myös vertaiset. Vertaisarviointi on oppijoiden keskinäistä arviointia, jolloin oppijat sekä saavat että antavat palautetta toisilleen. Vertaisten suorittama arviointi voi olla muodoltaan vapaamuotoista keskustelua tai jäsentyneenpää opponointia ja se voi liittyä koko oppimisprosessiin tai vain yksittäisiin tehtäviin.  

Lisätietoa arviointimenetelmistä --> BOKSI ja Järjestöarvioinnin ilmansuuntia